On tarinoita, jotka tuntuvat liian dramaattisilta ollakseen totta. Annan elämä oli pitkään täynnä puutetta, epätoivoa ja epävarmuutta. Hän eli päivästä toiseen lainatuilla kirjoilla ja ohitetuilla aterioilla, eikä tiennyt, milloin hänen voimansa ehtyisivät. Mutta sitten hänen polulleen osui Ivan Sergejevitš – kuusikymppinen mies, jonka ryhdikäs olemus ja jäisenharmaat silmät herättivät yhtä aikaa pelkoa ja kunnioitusta. Heidän avioliittonsa sai ihmiset kohottamaan kulmakarvojaan. Mutta se, mitä tapahtui ensimmäisenä yönä suljettujen ovien takana, muutti kaiken.

Köyhyyden varjosta toiseen maailmaan

Anna oli nuori, mutta hänen harteillaan painoi vuosien taakka. Hän oli oppinut elämään vähällä, eikä tulevaisuus näyttänyt tarjoavan muuta kuin uusia pettymyksiä. Siksi Ivanin ilmestyminen hänen elämäänsä tuntui kohtalolta. Ylelliset lahjat, kohtelias käytös ja lupaukset turvasta olivat kuin lupaus uudesta alusta. Avioliitto ei ollut romanttinen unelma vaan askel pois kurjuudesta.

Mies, joka hallitsi kaikkea

Ivan Sergejevitš ei ollut tavallinen vanhempi mies. Hänen jokainen liikkeensä viesti valtaa ja itsevarmuutta. Hän oli tottunut siihen, ettei hänen tahtoonsa sanottu ei. Hänelle avioliitto nuoren opiskelijan kanssa oli ennen kaikkea osoitus omasta voimastaan – siitä, että hän pystyi omistamaan myös sen, mikä vaikutti saavuttamattomalta.

Hääyö, jota Anna pelkäsi

Hääpäivä oli täynnä loistoa, mutta vieraiden hiljaiset kuiskaukset paljastivat epäilykset. He kysyivät itseltään, miten nuori ja herkkä tyttö voisi selvitä näin erilaisen miehen rinnalla.

Kun ovi heidän makuuhuoneessaan sulkeutui, Anna odotti pahinta. Hän kuvitteli joutuvansa kohtaamaan kovuutta ja alistamista. Mutta todellisuus iski eri tavalla – ja se tuntui vielä raskaammalta.

Salaisuus, joka sitoi hänet

Ivan tarttui hänen käteensä ja katsoi suoraan silmiin. Hän ei puhunut rakkaudesta eikä pyytänyt ikuista uskollisuutta. Hän vaati, että Anna pitäisi salaisuuden, jota kukaan muu ei saanut koskaan tietää.

Se salaisuus koski hänen menneisyyttään, hämäriä järjestelyjä ja perintöä, joka voisi tuhota kokonaisia sukuja, jos se paljastuisi. Yhdessä hetkessä Anna ymmärsi, ettei hän ollut enää vain vaimo – hänestä oli tullut totuuden vartija, jota hän ei koskaan ollut halunnut kantaa.

Liitto, joka rakentui hiljaisuuden varaan

Seuraavat vuodet toivat Annalle kaiken sen, mistä hän oli lapsena unelmoinut: vaatteita, matkoja, loistoa. Mutta jokaisen hymyn takana piili pelko. Hänen kotinsa seinät olivat kullattuja, mutta todellisuudessa ne muodostivat näkymättömän vankilan.

Ulkopuolisten silmissä he näyttivät omituiselta mutta vakaalta parilta. Kukaan ei tiennyt, että heidän avioliittonsa perustui hiljaisuuteen, joka oli raskaampi kuin yksikään lupaus.

Loppu, joka ei ole loppu

Annan tarina ei ole vain kertomus köyhän tytön ja rikkaan vanhan miehen liitosta. Se on varoitus siitä, miten vallan ja loiston taakse voi kätkeytyä salaisuuksia, jotka musertavat myös ne, jotka luulevat saavansa kaiken.

Annan kohtalo ratkaistiin ei alttarilla vaan makuuhuoneessa, kun Ivan esitti pyynnön, joka muutti heidän elämänsä arvoitukseksi. Yksi ainoa sana, yksi ainoa salaisuus sitoi hänet ikuisesti.